Afta Namoota Gurguddoo
Qorannoo siyaasaa beekamaa keessatti seenaa akka tuuta namootaa ta'ee ilaaluun ni jira: namni tokko rakkoo fida, namni biraan immoo sirreessa. Traampi faashatummaa Ameerikaa, Obamaan jijjiirraa fakkeessu. Kun gosa waan qorattoonni seenaa "Waan Waliin Tokko Ta'ee" jedhanii — yaada 19ffaa jaarraa, barreessaa Iskotilaandii Toomas Kaarliil beekamu — seenaan akka namoota jaboo fi adda ta'an murteessaan gaggeeffamu.
Yaadni kun jaarraa tokkoo ol sirreeffame. Herbeert Spenser, ergasii Kaarl Marx fi Firiidriik Ingils faallaa kanaa morman: namoonni haala dinagdee fi hawaasummaa isaan keessatti hojjetan keessatti hojjetu, osoo hin taane isaan ofiin haala sana uumuu. Ingils bara 1890 xalayaa keessatti yoo Naapoliyoon hin jiraanne, namni biraan iddoo sana guutu ture, sababiin isaas Faaransaay keessatti haala bu'uuraa isa barbaaduu ture.
Waan "Traampiizim" Jedhu Dhiisu
Faashatummaa akka namni tokko Ameerikaan "fide" fakkeessuun galmee dheeraa fi galmaa'e dhiisa. Qorattoonni faashatummaa (Roobeert Pakstaan isaan keessaa tokko) akka waan haala dinagdee fi hawaasummaa adda ta'een — yeroo demokraasii-liibaraalii kaapitaalizim rakkoo ofiin furuu hin dandeenye, namoonni jaboo fi daldaltootaa gara biyyaalessumma (authoritarian nationalism) nan deebi'ani jedhu. Kana irratti, Ameerikaan haala kana yeroo baay'ee taphachaa turte, bara 2016 eegalee miti: lola addunyaa 1 booda qabsoo hojjettootaa irratti soda Diimaa, bara 1950-70 keessa qabsoo mirga namootaa fi dhaabbata sooshaalistii irratti too'annaa COINTELPRO, fi deeggarsi mootummaa Ameerikaa bulchitoota alaa fi hojjettoota mormanuuf kenne (Gwaatimaalaa 1954 fi Chiilii 1973 keessa CIA itti hirmaatte).
Akkasumas "Obamaan jijjiirraa fide" fi "Traampi balleessaa adda ta'e" jedhu lamaan galmee sirriitti ibsu. Mootummaan Obamaa saphana balleessituu (drone strike) itti fufe, baay'ina namootaa biyya keessaa baase, fi bara 2008 booda hojii liqee Wall Streetiin fuudhe — kunneen sirna jiru keessatti itti fufiinsa, addaan baasa miti. Kun namoonni hin barbaachisan jedhu miti. Namoonni waan isaan to'atan keessatti hojjetu — kaka'uun dinagdee, cunqursaan dhaabbataa, fedhii kilaasaa — kunneen "jijjiirri" akkam akka ta'u murteessu.
Keeniyaa: Baattuumni Namni Tokko Hin Turre
Sochiin bilisummaa Keeniyaa yeroo baay'ee akka seenaa Jomo Kenyattaa dubbatama. Garuu baattuun waraanaa britishoota loluu — Mau Mau (Lola Lafa fi Bilisummaa Keeniyaa) 1952-1960 — kuma kumaan qotee-bultoota fi hojjettoota Kiikuuyuu lafa isaanii jalaa bade, walii-galeessa kakaa fi bakkee bosona keessatti qindeessan. Kenyatta ofii isaa bara 1953 sochii kana geggeessuun britishootaan ture — qorattoonni seenaa amma kana salphaatti fudhatama hin qabne jedhu — osoo bosona keessaa baattuun hin geggeessine. Waliigaltee mootummaa Britaaniyaa 2013, kan ofii isaa dhiheeffatee fi warra lola Mau Mau rakkifaman kasaara kaffale, lolli kun kan namoota tokko osoo hin taane lola biyyaalessaa lafa fi hojii irratti ture.
Itoophiyaa: Gammoojjii Gadii Ka'e
Gammoojjii Itoophiyaa 1974, kan bara dheeraa mootummaa Haile Selassie fixe, "mootiin buqqifame" qofa jechuun salphaatti dubbatama. Dhugaan isaa immoo baatuun waraana hojjettootaa, mormii barattootaa (Sochiin Barattoota Itoophiyaa, bara 1960 fi 70 eegalee), fi mormii qondaaltota waraanaa xiqqoo miindaa fi beela'a irratti — kunneen waggoota duraan dargaggeessan bara 1974 Dargiin (komitii loltootaa) Haile Selassie buqqisu. Dargiin ofii isaa komitii, namni tokko osoo hin taane, sababiin isaas gammoojjii kun namni tokko "kan koo" jedhuuf baay'ee bal'aa ture.
Yaadni
Kun namoonni hin barbaachisan yookiin roobota hin ta'an jedhu miti. Jootonni murteessaa barbaachisaa ta'an ni fudhatu, murteessii addaan bu'aa addaa fida. Garuu seenaa akka "namoota gurguddoo" fi "namoota balleessaa" ilaaluun — Traampi fi Obama, Haile Selassie fi Dargiin, bulchitoota biyya alaa fi Kenyatta — namoota akka rakkoo uume sirna dinagdee fi dhaabbataa ilaaluu dhiisanii, akka nama balleessaa yookiin nama gaarii filatan yookiin buqqisan. Sirni sanduuqa filmaataatiin hin buqqifamu. Cunqursaa waliigalaa fi qindeessaan buqqifama — kuni waan seenaa bosona Naairoobii, daandii Finfinneefi, qorattoonni seenaa Waashingtonittis ni jira jedhan.
Siyaasaan liibaraalii nama gaarii fi nama balleessaa jaallata. Garuu seenaan namoota tokko tokkoon hin barreeffamu — sirna isaan keessatti hojjetanii fi sochii isaan irratti ka'anin barreeffama.
Sidoc Haytu barreessaa fi qorataa Itoophiyaa kan dinagdee siyaasaa, walakkaa (class dynamics), fi sochii faasistummaa faana lolu kan biyya Gaafa Afriikaa ti. Yoo itti fuftee hojjechuu, akka waliin hojjennuutti, Instagram irratti @sirapressnews irratti Sidoc Haytu hordofaa.
