Itoophiyaan yeroo baay'ee lakkoofsotaan ibsamti: guddina diinagdee, investimentii alaa, liqii, olka'iinsa gatii, dhiheessii alaa, bu'uuraalee misoomaa fi guddina waliigalaa keessoo biyyaa (GDP). Garuu lakkoofsa kànneen hunda duuba namni jira. Qonnaan bulaan oomishni isaa maatii isaa kan nyaachisu ta'uu isaa gaafata. Hojjetaan mihaata tokkoof kafaltiin isaa kan isaa gahu ta'uu isaa sodaata. Eebbifamaan dharraa qabu tokko barnoonni isaa gatii kan qabu ta'uu isaa yeroo hojiin gaariin hin jirre gaafata. Dargaggeessi hojii hin qabne tokko biyyi guddina diinagdee galmeessisaa jiraachuushee yeroo ibsitu, jireenyi isaa maaliif rakkoo keessa akka jiru ajaa'ibsiifata.
Dhugaa nuti fuulleetti ilaaluu qabnu kana. Itoophiyaan biyya qabeenya hin qabne miti. Isheen biyya qabeenyi ishee haala wal-qixxummaadhaan alatti qindaa'eedha. Gaaffiin ta'uu qabu "Itoophiyaan guddachaa jirtii?" kan jedhu qofa miti. Gaaffiin inni guddaan: "Guddina eenyuuf, eenyuun to'atama, kafaltiin isaas eenyuun kafalama?" kan jedhuudha.
Guddina Jechuun Bilisummaa Jechuu Miti
Diinagdeen Itoophiyaa waraqaa irratti guddina guddaa galmeessisuun isaa ni dubbatama; mootummaan fi liqeessitoonni idil-addunyaa guddina dafee muul'atu keessaa isa tokko ta'uu ibsu. Garuu guddini GDP qofti hojjetaadhaaf gatiin nyaataa gadi bu'uu isaa, wabii manaa argachuu isaa, tajaajila fayyaa argachuu isaa yookaan dargaggeessaaf fuuldura gaarii mijeessuu isaa hin mirkaneessu. Guddini diinagdee mataan isaa wabii dhabuu uumuu danda'a. Biyyi tokko daandiiwwan, faabrikoota, hidhaawwan fi daandiiwwan babal'isuu dandeessi; garuu uummatni miliyoonaan lakkaawwaman humna isaaniitiin qabeenya uuman to'achuu dhabuu danda'u.
Lakkoofsonni oduu guddinaa duuba jiran dhugaa kana agarsiisu. Hanga hiyyummaa heddumina qabu (kan Dhaabbanni Miiltoo Mootummootaa galii, fayyaa fi barnoota walitti madaalu) dhibbeentaa 72 gaheera; kunis dhiheessii addunyaa keessatti isa ol'aanaadha. Baankiin Addunyaa immoo hiyyummaa galii dhibbeentaa 43 godhee kaa'a. Hojiilee magaalaa keessaa dhibbeentaan 85 ol kaniin idilee hin taaneedha: daldala daandii irraa, hojii geejjibaa, hojii guyyaa fi hojii mana keessaa; kaniin hundi kontraata, mirga sooramaa fi wabii mindaa gadi aanaa hin qaban.
Paarkii Indaastrii Hawaasaa keessatti, hojjettoonni uffataa mindaa ji'aa kan addunyaa irratti gadi aanaa ta'e argatu; garuu uffatni isaan uffatan gabaa dhihaatti gatii ol'aanaadhaan gurgurama. Xiinxalli soshaalistiidhaaf bakki inni itti jalqabu kanadha. "Qabeenyi gara gadiitti dhangala'a (trickle down)" kan jedhu yaada fudhachuu hin qابnu. Hojjettoonni misooma irraa arjooma hin barbaadan. Qabeenya uuman irraa qooda isaanii fi diinagdee irratti murtee madaalawaa kennuu barbaadu.
Ba'aan Rakkoo Yeroo Hunda Uummata Irra Qofa Kaa'amuu Hin Qabu
Fooyya'iinsi diinagdee Itoophiyaa sababa liqii, baasii ወለድ fi hanqina sharafa alaa tiin ta'e. Dhaabbanni Maallaqaa Idil-Addunyaa (IMF) rakkoolee kana furuuf liqii doolaara biiliyona 3.4 eeyyameera; garuu imaammatoonni fooyya'iinsaa kana wajjin dhufan — gatiin birrii gabaadhaan akka murtaa'u gochuu, deeggarsa gadi buusuu fi imaammata maallaqaa jabaa — gatiin birrii doolaara biratti gadi bu'aa akka ta'u godheera. Kunis olka'iinsa gatii boba'aa fi nyaataa mindaa ol ta'e fiduu danda'eera. Dhaabbanni Mirga Namoomaa (Human Rights Watch) akka agarsiisutti, mootummaan liqii irra deebiee yoo qindoomseyyuu, uummanni bal'aan hiyyummaa fi ba'aa liqii keessa jira. Liqiin alaa Itoophiyaa biiliyona $69 gaheera.
Imaammatoonni kunniin madaalamuu kan qaban dhaabbilee maallaqaa idil-addunyaa biratti dinqisiifannaa argachuu isaaniitiin osoo hin taane, jireenya uummata dhugaa irra dhiibbaa isaan fidaniniidha. Yeroo gatiin ol ka'u dhiibbaan maatii irra gaha. Yeroo hojiin dhabamu dargaggeessi miidhama. Tajaajilli uummataa yeroo laafamu hojjetaa fi qonnaan bulaan bakka buusu. Kanaafuu fooyya'iinsi diinagdee gaaffii salphaa kana deebisuu qaba: "Ba'aa kana eenyutu baata?" Baasiin rakkoo uummata irra ka'amee bu'aan isaa muraasaaf qofa yoo ta'e, hawaasni sun milkaa'ina galmeesseera jechuu hin danda'u.
Qabeenyi Itoophiyaa Isaa Guddaan Kaapitaala Alaa Miti
Qabeenyi Itoophiyaa isaa guddaan humna fi beekumsa hojjetaati. Qonnaan bulaa lafa qotu, hojjetaa ijaarsaa magaalaa ijaaru, barsiisaa dhaloota guddisu, ogeessa fayyaa lubbuu oolchu, inエンジニア bu'uura misoomaa bocu, hojjetaa faabrikaa oomisha oomishuu fi dargaggeessa dandeettii qabaatee hojii barbaadu — kaniin hundi humnoota biyyattii ijaaraniidha. Namoonni kunniin meeshaa diinagdee qofa miti; isaan uumama lubbuu qaban fi uumtoota qabeenya biyyaati.
Kanaafuu, Itoophiyaan soshaalistii deeggarsa kentu kan biraa irraa jalqabdi: Imaammatni diinagdee qabeenya namoota muraasaa kuusuu irra haattumaan fedhii bu'uuraa namootaa dursa kennuu qaba. Kunis to'annoo uummataa jalatti kan jiru isa kam? Lafa fi qabeenya uumamaa irraa uummanni akkamitti fayyadamuu qaba? Tajaajilonni bu'uuraa akkamitti mirkanaa'uu danda'u? Hojjettoonni murtee diinagdee irratti akkamitti hirmaachuu danda'u? gaaffiiwwan jedhan deebisuudha.
Heera mootummaa Itoophiyaa keessatti lafti kan uummataa fi mootummaati jedhee kaaha; kunis wal-qixxummaa kan dhiheessan keessaa isa tokko. Rakkoon kan jiru seera irra osoo hin taane, lafa fi imaammata indaastrii bulchuu irraatti; kunis namoota maallaqa fi aangoo qaban qofa fayyadamtoota godheera.
Fuuldura Cimaa Wal-Qoodinsa Dhaabbataa Irra Ijaaruu Hin Dandeenyu
Rakkoon siyaasa Itoophiyaa rakkoo hawaasummaa fi diinagdee irraa adda baafamee ilaalamuu hin danda'u. Walitti bu'iinsi, sabbonummaan, buqqa'iinsi fi amantaa siyaasaa dhabuun tokkummaa hawaasummaa laaffiseera. Walgalteen Piritooriyaa kan bara 2015 uummataan godhame yoo jiraatellee, kaaba biyyattii keessatti haalli jiru hammaataa ta'ee ittuma fufeera. Walitti bu'iinsi, kuffaatiin diinagdee, gatiin birrii gadi bu'uu fi buqqa'iinsi heddun rakkoolee walitti hidhamanidha.
Imaammatni soshaalistii hawaasni Itoophiyaa tokko isa kaan mo'achuudhaan qofa guddata yaada jedhu fudhatama dhabsiisa. Jireenyi hojjetaa dargaggeessa tokkoo kan fooyya'u isa kaan miidhamaa gochuudhaan miti. Qonnaan bulaan naannoo tokkoo nagaa kan argatu isa kaan rakkoo keessa galchuudhaan miti. Humni hojjetaa Itoophiyaa cimaa kan ta'u saamichi daangaa sabaa kan hin qabne ta'uu isaa yoo hubateedha. Kunis miidhaa fi miidhamni seenaa keessatti raawwataman dhisuu jechuu miti; dhugaawwan sunniin sirriitti sirraa'uu qabu. Garuu furmaatni uummata walitti buusuu miti. Gaaffiin inni guddaan "Aangoon diinagdee fi siyaasaa eenyu harkatti argama?" kan jedhuudha.
Dargaggoonni "Gullantaa Kesoo" Qofa Miti
Dargaggoonni jireenya har'aa Itoophiyaati. Dhalootni tokko fuuldura hin qabamneef jedhee har'a isa gubbaa gochuu hin qabu. Dargaggoonni Itoophiyaa barnoota carraa uumu, hojii kabaja qabu, mana jireenyaa galii isaanii kan hin fixne fi dhiibbaa siyaasaa keessatti sagaleen isaanii kan dhaga'amu isaaniif mala. Biyyi dargaggoota hedduu qabdu aadaa fi dandeettii isaanii baasii gochuu hin dandeessu. Barnoonni hojii hin qabne abdii kutannoo uuma; guddini hirmaachisaa hin taane immoo dheekkamsa uuma. Dargaggeessaan "Cimtee hojjedhu" jechuun qofti gahaa miti; hojjechudhaan jireenya kabaja qabu kan itti jiraatu sirna uumuun barbaachisaadha.
Hojjetaan Abbaa Siyaasaa Ta'uu Qaba
Yeroo dheeraaf hojjettoonni akka meeshaa misoomaatti ilaalamaa turan. Xiinxalli soshaalistii garuu adda: Hojjettoonni gurmaa'anii jireenya isaanii irretti murteessan irratti mirga isaanii yoo gaafatan maaltu uumama? Waldaaleen hojjettan, waldaaleen aksiyoonaa, waldaaleen jiraattotaa fi gurmuun hojjettootaa bilisa fi hirmaachisaa yoo ta'an barnoota diimokiraasii dhugaa ta'u. Kaayyoon isaa dhaabbaaf ija bal'inaan ajajamuu osoo hin taane, gadii kan ka'u aangoo diimokiraasii ijaaruudha. Itoophiyaaf kan barbaachisu jireenya diinagdee keessatti diimokiraasii dhugaan jiraachuudha.
Itoophiyaa Kam Barbaadna?
- Guddini qulqullina jireenya namootatiin kan madaalamu keessatti;
- Bu'aan qabeenya uumamaa uummataaf kan oolu keessatti;
- Hojjettoonni humna marii dhugaa kan qaban keessatti;
- Qonnaan bultoonni akka kutaalee hawaasaa gatamanitti kan hin ilaalamne keessatti;
- Barnoonni mirkaneessa bilisummaa namoomaa ta'e keessatti;
- Fayyaan, bishaan, ibsaan fi manni jireenyaa akka mirga bu'uuraatti kan ilaalaman keessatti;
- Dubartoonni siyaasa fi diinagdee keessatti hirmaannaa guutuu kan qaban keessatti;
- Saboonni adda addaa kabajaan fi nagaadhan walin kan jiraatan keessatti;
- Karoorri diinagdee ifa, hirmaachisaa fi uummataaf kan itti gaafatamumu keessatti;
- Humni fi qabeenyi biyyattii inni guddaan uummaa qabeenya kanaa kan ta'e uummataaf kan ta'u keessatti.
Kun abjuu miti; murtee siyaasaati malee.
Gaaffii Guddaa
Itoophiyaan humna hojjetaa, lafa, qabeenya uumamaa, dargaggoota dandeettii qaban, hayyoota, inエンジニアoota, qonnaan bultoota fi aartistoota hin dhabne. Biyyi kun kan dhabde qabeenya kana hunda gara jireenya hawaasummaa fi diinagdee fooyya'aatti kan jijjiiru sirna wal-qixxummaa qabuudha.
Kanaafuu gaaffiin siyaasa Itoophiyaa inni guddaan "Diinagdeen hangam dafee guddata?" kan jedhu qofa ta'uu hin qabu. Garuu: "Guddina kana kan to'atu eenyu? Fayyadamaan proceeds eenyu? Hawaasa akkamii uumaa jirra?" kan jedhu ta'uu qaba. Guddini dhufee uummanni abbaa aangoo fi qabeenyaa yoo hin taane guddini sun hanqina qaba. Guddini muraasaaf badhaadhina meeshee uummata bal'aaf rakkoo kan fidu yoo ta'e karaa keenya ilaaluu qabna. Fuuldurri Itoophiyaa kan uummata ishee akka ta'u yoo barbaadame, uummanni bal'aan jireenya isaa fi dhimma biyya isaa irraatti murteessaa dhugaa ta'uu qaba.
Jireenyi fuulduraa kennaa gubbaa kennamu miti; gadii diimokiraasii uummataan kan ijaaramu malee.
Sidoc Haytuun barreessaa fi qorataa Itoophiyaa kan Gaafa Afrikaa keessatti diinagdee siyaasaa, haala kutaalee hawaasaa fi sochii anti-imperialism irretti xiyyeeffatuudha. Mariyachuuf fi waliin hojjechuuf barreesicha pfle-dialogue@proton.me irratti qunnamuu yookaan fuula Facebook isaa hordofuu dandeessu.
